Lopultakin viikonloppu. Kas kummaa, sitte kun sais nukkua niin ei väsytäkään. Mulle käy aina näin. Viikolla kyllä väsyttäis, kun kello soi aamulla mutta nyt ei sitten yhtää. Eilen saatiin sovittua tulevaa remonttia varten putki-, ja sähkötöiden tekijät. Taloyhtiö kun vaatii nimet papereihin ennen kun saa aloittaa edes vanhan purkamista. Kun ens viikolla saadaan sinne avaimet, niin mä haluaisin repiä heti kaikki vanhan pois. Naisenahan sitä kuvittelee, että sehän tapahtuu ihan tosta noin vaan, puolessa tunnissa. Mua melkein pelottaa mitä kakkia ylltyksiä meillä vielä tulee vastaan mitä ei olla osattu edes etukäteen ajatella. Kosteusmittaukset on toki tehty ja mitään ei sillon ainakaan löytynyt. Se taloyhtiöhän on siis rakennettu -80-luvun alkupuolella ja toi meidän asunto on ihan alkuperäisessä kunnossa, ihan hellaa myöden. Se ihminen on kyllä elänyt tosi tarkasti ja siististi. Sen kämpän kunnon puolesta sielä ei olis pakko tehdä mitään remppaa. Laitan toki heti kuvia kun sinne päästään.
Nyt vois suunnitella pientä aamulenkkeilyä ja pyykkivuoren pienennystä sen jälkeen. Kaupungilla pitäis kans pyörähtää, kun tarttis jonkilainen takki löytää. Totesin tossa viikolla, et aamut alkaa oleen melko kylmiä ja mulla ei taida olla minkäänlaista takkia tuola kaapissa. Ei ainakaan mitään fiksumpaa. Jos en nyt kuvittelis mielessäni hirveesti etukäteen mitään mallia, niin ehkä sitä jonkun löytäis. Yleensä jos ajattelee hirveesti valmiiks minkälaisen takin kans kaupungilta tulee takas, niin ei varmasti löydä mitään. Takkimetsälle siis. Taidan palata tänään vielä asiaan
Viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti