Pikkujoulukynsiä

Taitaa pikkujoulukausi vähintäänkin kolkutella, kun ihmiset haluaa niin kiiltoa kynsiinsä. Tämmösiä on ainakin jo pikkujouluja varten askarreltu =D
Lisäsin vielä yhdet jouluiset tänne....

Hopeinen glitteri on aina varma valinta juhlakauteen

Prosecco ja punainen pääsi näihin kynsiin kultaisten

pallojen kera

Eikä kultaa voi juhlassa olla liikaa

Keskisormiin askarreltiin rusetit timanteista

Kokeilevia tarjoiluja

Kaveri kävi pitkästä aikaa kylässä ja jotainhan piti tarjota. Kokeilin kahta suolaista piirakkaa gluteenittomalla pohjalla. Se pohja siinä tais enemmän koe olla. Tein sen maissijauhoista. Melko mureneva pohja sit oli, mut muuten ihan ok. Olis varmaan kannattanut vähän esipaistaa sitä. Tein tosi pienet piirakat, kun meitä oli vain kaksi ja tiedän ettei tuo toinen ainakaan muihin suihin meillä mene. Feta-pinaatti nimittäin. Toisessa oli lohi-muna täyte.

Kaksi pikku piirakkaa paistui näppärästi vierekkäin 

suorakaiteen muotoisessa irtopohjavuoassa.

Sitten kokeilin raakakakkua. En ole koskaan edes maistanut, joten ei ollut mitään käsitystä, minkälinen pitäis lopputuloksen olla. Pohjan tein jujube-taateleista ja superfood mixistä. Liotin taateleita jonkin aikaa ja sitten vaan blenderissä aineet sekaisin. Painelin aineet irtopohjavuokaan ja laitoin jääkaappiin.

Pohjasta tuli kivan näköinen. Näyttää ihan tomaateilta 

voi punaiset pilkut.

Täytteeseen laitoin banaanin, purkin kookoskermaa, mustikoita ja vähän psylliumjauhetta. Taas blenderissä sekaisin, pohjan päälle ja jääkaappiin. Banaani maistui yllättävän paljon läpi valmiista kakusta. Ihan hyvän makuinen. Pidin kakkua hetken pakastimessakin ennen tarjoilua, kun tuntui ettei ollut oikein hyytynyt. 

Kakku jäi aika matalaksi. On tainnut tuolta lautaselta pari palaa jo mennä ;)

Pohjaa vois käyttää muihinkin hyydykekakkuihin. Hyvä vaihtoehto 

keksipohjalle.

Meillä on tulossa kakkuvertailuviikonloppu. Tiedossa kolmet synttärit.

Siinä olis 4-vuotiaalle kummipojalle iiisoooo paketti.

Hyvää viikonloppua!

Kyllä se siitä kun joku vähän potkii

Mulla on vihdoin makkarissa ovi paikallaan ja tuulikaapissa valo. Tiedän, kauan siinä menikin. Melkein vuosi tais vierähtää kun ovi nojas seinään ja lamppu oli laatikossa piilossa. Oon hokenu isännälle, että eiköhän se hyvä suunnittelu näiden asioiden kans oo jo hoidettu ja olis aika ryhtyä tuumasta toimeen. Vastaus yleensä: joo, pitää joku päivä kattoo. En löytäny kalenterista "joku" päivää, vaikka etsin. Herran kaveri sit piipahti eilen istumaan iltaa mukanaan pari tölkkiä ilolientä ja päätti, että nyt ne laitetaan. Näin siis tapahtui. Pitää vissiin ottaa se kaveri meille pariksi viikoksi asumaan. Ei siinä edes menny kauaa, vaikka ovea ja karmejakin piti lyhentää. Onko kellään mitään lääkettä tai rokotetta lorvikatarriin, jos se sais tuohon jokseenkin laiskottelusta tykkäävään mieheen vähän liikettä näin ennen joulua?

Oon etsiny sitä tapettia makkariin, mutta laihoin tuloksin. Päätin jo, että maalaan seinät ja laitan sille suurimmalle seinälle sit jotain pikku lisää. Muistin Tikkurilan lasyyrit, mutta se sävy mikä oli itsellä mielessä on ilmeisesti lopetettu :(  Sitten ajattelin, jos olisin askarrellu hopeanhohtoisesta kontaktimuovista seinätarran. No..eihän sitäkään sitten löytynyt, ei edes kiiltävää harmaata. Löysin vaan tosi tylsää mattaharmaata muovia:( Täytynee mennä metsästämään sitä jostain muualta vielä tai tarttua johonkin uuteen ideaan. Semmonen nurkasta lähtevä puu kun olis ollu kiva idea ja tarrasta tehtynä sitä ei olis tarvinnu mun piirustustaidoilla yrittää maalata suoraa seinään. Ehkä mä vielä jotain keksin :)

Mulla on nyt jostain syystä vähän askartelufiilis. Tarvii vissiin hyökätä ostaan tarvikkeita heti kun kaupat aukee :)

Itse tehdyt tortillat

Mun teki ihan hirveesti eilen töis mieli tortilloja, joten pakkohan niitä oli sit vääntää. Päätin kokeilla paistaa ne lättysetkin ihan itse, eikä aina vaan niitä kaupan läpysköitä mikron kautta. Totesin saman, minkä luin monestakin ohjeesta, ettei niiden valmistaminen ensimmäisellä kerralla välttämättä suju kuin tanssi. Varsinkaan jos taikinaan käyttää pelkkä maissijauhoa. Ei siis yli siitä mistä aita on matalin ja käytin vain maissijauhoja. Taikinan kaulitsemista ei tarvinnut edes harkita, kun se jäi heti kaulimeen kiinni. Muotoilin tortillat leivinpaperille käsin painellen. Ensimmäinen paistoyritys....

Ei tarvinnu paljo täytteitä tohon kääriä.

Toisella kertaa meni jo paljon paremmin.

Lopulta sain jo täytteetkin väliin.

Nää on kyllä syötävä heti tuoreina, koska muuten ne kovettuu. Maku oli ihan hyvä. Taikinassa oli siis maissijauhoa, suolaa, vettä ja tilkka öljyä. Öljykään ei ilmeisesti siihen kuuluis, eikä se ainakaan yhtään auttanut mua leipomaan, joten senkin jätän pois jos uudestaan näitä vielä kokeilen. 

Tomaattikastikkeen (tai salsan) tein myöskin itse. Kuullotin valkosipulia, sipulia, tuoretta chiliä ja tomaatteja kattilassa. Maustoin suolalla ja paprikajauheella. Ei siis tullut näihin tortilloihin hirveesti lisäaineita, kun teki soositkin itse. Tortillat kyllä maistuu aina.

Viikonlopun syötäviä kokeiluja

Ollaan monesti puhuttu, että pitäis kokeilla valmistaa kalaa suolakuoressa. Tutkin aihetta netistä ja kun se nyt ei niin kauhean hankalalta kuulostanut niin päätin sit koittaa. Ihan en saanut sitä kypsää kalaa kaavittua lautaselle niin ettei suolakiteitä olis tullut mukana. Eipä se niin vakavaa ole kun kaksistaan syödään, mut vähän ne suolat sieltä tietty hyökkäs läpi. Muuten kalasta tuli oikein hyvää. kokeilen ehdottomasti joskus toistekin.

Sielä meidän siika lepää suolakuoren alla uuniin vasta menossa.

Tältä se näytti uunin jälkeen. Siika oli aika pieni, mutta saan siitä vielä tänään

evästä itselleni.

Toinen mitä mun oli viikonloppuna ihan pakko koittaa (kun en kerran viikonloppuna niuhota itselleni) oli mun uus irtopohja piirakkavuoka. Ostin tommosen suorakaiteen muotoisen piirakkavuoan ja pakkohan se oli koeajaa heti.

Muutin vähän Key Lime pien ohjetta ja laitoin paseerattua vadelmaa limen tilalle. Ihan vähän puristin limen mehua sekaan, mutta tuli niin vähän ettei sitä huomannut. Pohjan tein suklaatäytekekseistä, johon käytin suklaavoita (Venäjän vientiin tarkoitettua, en oo ainakaan sitä koskaan kaupassa huomannut voihyllyssä). Suuren osan piirakasta vein mukanani, kun mentiin lauantaina iltakahville kyläilemään. En siis syönyt kaikkea itse.

Piirakan massa oli ihanan tasainen kun vadelmien kivet

oli siivilöity pois. Marmoroinnin tein samalla massalla ilman 

vadelmaa.

Ai niin ja vielä...kilo oli muuten lähtenyt sitten viime puntaroinnin. Ihan ok.

Hyvää viikon alkua!

Mitäs mulle kuuluu..

Lyhykäisyydessään aloitin laihiksen, se jotenkin sujui, sit se jotenkin lopahti (yllätys), sitten olin kipeenä ja aloin taas laihduttaa. Nyt on siis menny pari viikkoo ihan hyvin sitä lajia. Viime viikolla en käyny puntarissa ollenkaan, mutta huomenna ajattelin koittaa. Toivottavasti jotain on tapahtunu painon suhteen. Tällä viikolla on ollu aika pitkiä päiviä kahden työn kans, joten hirveesti en oo kerenny keskittyä syvemmin laihikseen tai oikein mihinkään muuhunkaan. Ei oo ollu oikein energiaakaan. Siihen oon tyytyväinen, etten oo kuitenkaan hakenu lisäenergiaa ruuasta, niinkun monesti oon tehny. Huomenna sen näkee onko napostelun vähentäminen kannattanu. Viikonloppuna en kuitenkaan oo itselleni natsi ruuan suhteen :)
Hyvää viikonloppua!

On ne kissat vaan fiksuja

Ainakin tuo äitini kissa osoitti taas jonkinlaista älykkyyttä. Täs on nyt vähän pissa ja kakka juttua, mut kerron kuitenkin :) Menin tänään ruokkimaan äitini kissaa. He asuvat siis kerrostalossa ja kun menin sisälle niin ajattelin ensin keräillä postit siitä ovensuusta. Nostin päivän lehtä lattialta niin kas vain, lehden välistä putoili jotain epämääräisiä kakkareita. Aivan...kissan sitä itseään. Katoin sitten, että vessan ovi näytti olevan kiinni. Keräilin siinä jätökset ja ruokin karvaisen ystävämme. Koitin katsoa, ettei mitään kosteita lammikoita ole missään. Enkä niitä nähnytkään. Olin jo lähdössä pois, kun aloin ihmetellä miksi eteisessä olleista kengistä toinen on ihan eri sävyinen kuin toinen. Otin kengän käteen ja totesin sen märäksi.
Musta kissa oli tehnyt fiksusti tehdessään tarpeensa muualle kuin paljaalle parketille. Jäi kuitenkin se päivän lehti sit lukematta. Mietinpä vaan, miten jätökset oli sielä lehden välissä eikä päällä. Taito sekin :)
Hätä ei siis lue lakia!

Hän on joskus kovin väsynyt

Kokonainen kananen

Paistoin uunissa kokonaisen kanan. Tai onko sen nyt sit broileri. Lintu oli pintamaustettu, mut laitoin sen sisään vielä valkosipulia ja limelohkoja. Annoin linnun olla uunissa melkein puolitoista tuntia. Paisto-ohje oli 180 asteisessa uunissa 60 minuuttia, mutta annoin kuitenkin olla vähän kauemmin.
Huomasin sit ettei meillä ole riisiä eikä oikein makaroniakaan. Spagettia olis vähän ollu, mutta se ei nyt sopinu tarkoitukseeni. Löysin sit kaapista jonkin aikaa sitten ostamani Pirkka välimerenrisottoainekset. Siinä oli riisiä ja kuivattuja kasviksia. Tulipa nyt kokeiltua sit sitäkin, kun ei oikein muuta kaapista löytynyt. Risotto ei ollut erityisesti mieleeni, mutta kyllä se nyt meni kun en kauppaan jaksanut lähtee. Risotto oli ehkä jotenkin toisaalta makea, toisaalta hieman kitkerä. Kana sen sijaan oli hyvin kypsynyt ja maukas. Otin koivesta kiinni niin luu jäi vain käteen. Hyvin kypsynyt siis. Eikä kuitenkaan kuiva. Lopusta kanasta saa vaikka salaatin huomenna tai keiton.

Nahasta tuli hyvän rapea ja siitä jo joku kerkes maistaakin ennen kuvaa :)

Annoksesta sai ihan kauniin.

Kipiänä

On jotenkin taas nämä päivitykset vähän jääny. Nyt on hyvää aikaa kirjotella, kun oon kipeenä kotona. Iski jonkun lenssun päällensä ja päätin etten ala töissä kärvistelemään. Ei siitä ennenkään oo meillä palkittu, että on kipeenä töissä. Sain eilen heti kaikki kolme päivää saikkua, mikä on meillä ollu harvinaista. Yleensä on työterkkari luvannu vaan kaks päivää. Se onkin ihan typerää, kun ne saa kerran kolme päivää kirjottaa.

Kun ei mitään erikoista nyt huvita kokkaillakaan niin heitin äsken kokonaisen kanan uuniin. Ostin sen tossa alkuviikolla ja nyt se on oikein helppo ruoka tehdä. Ei tarvi paljon ponnistella aterian kanssa. Vaikka eipä sitä kauheesti tuu kyllä normaalistikaan arkena siihen keittämiseen panostettua. Yleensä tekee vaan äkkiä jotain. Kanan pakannut firma oli sen ystävällisesti pintamaustanut, mutta heitin sen sisälle vielä muutaman valkosipulinkynnen ja limelohkoja. Katotaan minkälaista siitä nyt sit tulee.

Minkälainen tulos tuli?

Aloitin siis tällä viikolla eräänlaisen ruokavalio kokeilun painonpudotusta avittamaan. Kaksi kertaa päivässä smoothie ja kaksi kunnollisempaa ateriaa. Pilkun tarkasti onnistuin olemaan näillä saamillani ohjeilla kaksi päivää tällä viikolla, koska tilasin proteiinijauheeni netistä. Ne tulivat siis vasta keskiviikkona. Mutta tästäkin huolimatta puntari näytti 1,5kg vähemmän. Ihan hyvä tulos musta kuitenkin. Tästä on siis hyvä ponnistaa täysillä ja tarkasti eteenpäin, kun kaikki tarvikkeetkin löytyy nyt kaapista :)
Hyvää viikonloppua!

Proteiini pirtelöä tänä aamuna

Katoin illalla postin sivuilta tilaamani paketin seurantatietoja. Se näytti, että pakettini on noudettavissa, vaikkei mulle siitä ilmoitusta ollut tullutkaan. Syöksähdin siis heti aamulla postiin, kun se aukes ja hain aamupalani sieltä pois.
Tilasin siis mansikan ja kirsikan makuista heraproteiinijauhetta. En tykkää tuoreista kirsikoista, puhumattakaan niistä punasista ja vihreistä sokeriliemessä lilluneista, Hyi!, mutta tommonen vähä keinotekoinen monesti on ihan hyvää, esim jogurtissa tai jäätelössä. Toi jauhe oli just semmosta mun mielestä hyvää. Laitoin kaveriksi taas mustaherukoita. Aika makeeta oli, mut kyllä täyttävää. Ei mun oikestaan ehtiny tulla edes nälkä ennen kuin aloin tehdä ruokaa, mut pakko oli keitellä, että ehtii syödä ennen töihin lähtöö ja saada eväätkin mukaan.
Nyt kelpaa surautella smoothiet aamuin illoin, kun on tarvittavat ainekset. Nyt käväsen vielä kaupassa hakemassa huomisaamuksi kookosmaitoa. Sitten töihin :)

Ruokavalioo laihdutukseen

Päädyin nyt kokeilemaan tällästä ruokavaliojuttua painonpudotuksessa. Eräs tuttu oli saanut personal traineriltaan. Sillä voi siis pudottaa useita kiloja, eikä parin viikon välein tarvi tehdä uutta ruokavalioo. Mitään ihmeellistä tai uutta siinä ei sinänsä oo. Mulle on kuitenkin jotenkin helpompaa, että joku kertoo mitä suuhuni laitan.
Kaksi kertaa päivässä surautellaan smoothie ja kaksi kertaa syödään kunnollisempi ateria. Vältetään kuitenkin hiilareita ja gluteenia. Rasvaa ei tarvi varsinaisesti vältellä. Öljyjä jopa suositaan ja voitakin saa käyttää. Voi mielellään luomuna. Öljynä tietenkin oliiviöljy ja vaihtoehtona kookosrasva.
Smoothieen tulee vettä, marjoja, heraproteiinijauhetta ja kookosmaitoa. Tuhdimpi ruoka on aina kasviksia ja jokin proteiinin lähde. Myös jokin rasvan lähde tulee olla mukana.
Tilasin netistä heraproteiinijauhetta. Toivottavasti se tulee tänään tai viimeistään huomenna. Nyt oon siis tehny smoothien ilman sitä. Vaikka maitotuotteita ei suositellakaan aluksi, oon syöny raejuustoa sit smoothien seurana saadakseni proteiinia ja kun sitä nyt sattui jääkaapissa olemaan. Toi kookosmaito mua vähän jännitti, kun en mikää kookoksen suuri ystävä ole. Ainakaan mustaherukoiden kanssa sen maku ei kuitenkaan oo puskenu läpi, joten en ole moittinut. Eilen söin tonnikalasalaattia töissä eväänä. Tänään ajattelin tehdä jotain kanasta, kun sitä eilen hamstrasin jääkaappiin.
Toivotaan,että tästä olis apua laihduttamiseen. Tuttuni oli pudottanut ekalla viikolla kolme kiloa. Hän ei ollut edes liikkunut, koska oli ollut kipeänä. Kyllä tää vaikuttaa ainakin ihan hyvältä. Vettä pitää tietysti muistaa juoda.

Muutto

Olen muuttanut...taas! Tällä kertaa en kuitenkaan omaa osoitettani ole vaihtanut, vaan mun kynsibisnes muutti uusiin tiloihin. Nyt meillä on enemmän tilaa ripsientekijän kanssa ja saatiin vielä hierojakin samassa kaupassa meidän kans saman katon alle. Olipas hassu lause. No kuitenkin. Viikonloppuna siis muutettiin kimpsuinemme uuteen paikkaan. Hieroja-mies naureskelikin, että nyt tuli taloon loputon määrä kynsiviiloja. No melkein ainakin.
Vaikka tavaraa ei niin älyttömästi ollut, niin meni siinä kuitenkin aikaa kaikkine siivoiluineen. Ihan ei oo tavarat vielä löytäny mulla omaa paikkaansa, mut ehkä huomenna paremmin, kun ekat asiakkaat uuteen paikkaan tulee. Katsotaan löytävätkö perille:)

Muuttokynnet

 Semmonen viikonloppu mulla. Istutin eilen illalla (jo) ne kukatkin purkkeihin, mitkä sillon aiemmin viikolla ostin. Ei ne hirveesti ollu auennu, mutta eikö ne vielä siitä aukee. Mun mielestä tämän päivän aikanakin oli kuitenkin auennut pari kukkaa:)

Tunnelmaa terassille

Mulla oli rankka yhden päivän työviikko, kun olin siis alkuviikon saikulla. Päätin tehdä tänään jotain järkevää ja hyödyllistä, enkä vain pitää sohvaa selässäni koko päivää, kuten isäni tapasi sanoa :) Kävin kaupassa hyvissä ajoin, tai no tais se olla siinä puolelta päivin. Ostin kaksi isoa pallokrysanteemia, mut pidän niitä nyt hetken lämpösessä, jos ne vähän aukeis. Ovat tosi nuppuisia vielä. Istuttelen varmaan viikonloppuna ne sitten niiden kuolleiden kesäkukkien tilalle. Sitten siivoilin terassilta sinne kertynyttä kaatopaikka kamaa. Sielä oli muidenkin, kun meidän omia roskia, kun appivanheempani muuttivat ja sieltä tuli sit meidän autossa tavaraa meille. Kärräsin kuorman kaatopaikalle.
Mulla on ollut koko kesän tuola sellanen kuormalavapenkkitekele. Laitoin sitä vähän kuntoon nyt, kun jätteet on pois tieltä. Ostin sitä varten jo kesällä tyynykangasta, jotka sain tänään "jo" ommeltua. Kävin ensin sosialisoimassa äiteeltä saumurin ja hain vähän lisää kangastakin. Surruttelin sitten pari tyynyä penkkiin.

Olohuoneen vanha Lack pääsi uusio käyttöön, katotaan kuinka

se kestää säitä.

Nämä ostin jo alkukesällä, kun halvalla sain :)

Vallilan Poppamiehet pääsi tyynyiksi. Niihin tarvii saada vähän

lisää täytettä huomenna.

Tyynyjen toisella puolella uutta kesää odottaa raikkaammat

sävyt. Hieman riitasointuiset, mut eipä haittaa=D

Illan hämärtyessä sudenkorennoista tuli tunnelmalliset.

Voin oikein taputtaa itseäni olalle, kun olin näin aikaansaava. Tästä on hyvä jatkaa viikonloppuun!

Kiveen kirjoitettu

Nyt se on kiveen kirjoitettu! 20 kg on pakko saada pois. Kävin tossa joku aika sitten puntarissa ja se kertoi mulle näin. Tiedän että oon ennemminkin täälä uhannut laihduttaa, mutta nyt hittolainen on oikeesti pakko tehdä jotain. Täs uhkaa muuten ihan varmasti diabetekset ja muut. Sitä on vähän suvussa, joten eipä se yllätys olisi vaikka semmonen iskis.
Alku viikon olin sairaslomalla, mutta nyt palaa arki ja työ ja lopetetaan kaikki ylimääräinen syöminen. Mun suurin ongelmahan on iltasyöminen. Se kun pääsee valloilleen niin siitä ei loppua tuu. Iltasyöpöttely siis kuriin ja hiilarit tosi vähiin. Tänään oon syöny pekonia (löysin jääkaapista paketin, joka pian olis morjenstanu ovella, jos sitä ei olis sieltä paistellu pois) ja tein hedelmä-marja smoothien. Onhan niissä toki sokeria, mut mielestäni pienempi paha kuitenkin kun puoli pakettia paahtoleipää. Mansikat oli itse poimittuja pakasteita, joihin oli lisätty ehkä teelusikallinen sokeria.

Mustikkaa, mansikkaa, banaania ja nektariinia.

Hyvää ja raikasta.

Mun tulee muuten syötyä tosi huonosti hedelmiä, mutta smoothieta kun viitsii tehdä niin sitten hedelmät laskee. Onneksi äiti oli tänä vuonna innokas tuonne mustikkametsään, niin niitäkin löytyy nyt pakastimesta.

Näillä eväillä siis keventämään oloa. Jos ei mitään tapahdu niin....arg!

Mallikynsiä

Mulla oli tänään pari kynsiasiakasta ja yksi koemeikki. Siinä asiakkaiden välillä mulla oli vähän ylimääräistä aikaa, enkä jaksanu lähtee minnekään seikkailemaan. Päätin sit käyttää ajan hyödyksi ja tehdä vähän mallikynsiä. Pidennän asiakkaan kynttä aina muotilla, joten mulla on aimo kasa tippejä tyhjänpanttina. Niitä voi siis hyötykäyttää malleihin.

Viilailin tippejä vähän eri mallisiksi, ettei kaikki näyttäisi samalta. Osaan koitin vähän piirrellä, mutta siinä mulla on vielä paljon petrattavaa. Perhosen sain jotenkin onnistumaan, mutta ne One stroke kukat, tai mitä ne nyt onkaan, ei vaan luonnistu. Ei, vaikka kuinka polkisin jalkaa. Lisää reeniä siis siihen. Tämmösiä siis kerkesin tänään väkerrellä...

Omia suosikkeja on ehkä toi oikeen alakulman keltainen perhosen puoliska ja

toi keskellä oleva pinkki kynsi, missä on sulka. Pitäis liimailla noihin vielä 

jotku tikut, että ne sais ehkä jonnekin pystyyn eikä pyörisi sielä täälä.

Cupcake täytteellä

Katsoin tossa taannoin, kun Sara Chafak leipoi tv:ssä kuppikakkuja. Ne kuulosti tosi herkullisilta. Etsin siis reseptin internetin ihmeellisestä maailmasta ja päätin alkavan viikonlopun ja vapaan perjantain kunniaksi leipoa.

  Limoncello-cupcake
120g huoneenlämpöistä voita
2,5 dl sokeria
60g tuorejuustoa
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus sitruunankuorta
1 rkl limoncelloa
1 tl sitruunamehua
1 dl kermaa
(ripaus vaniljapulveria ja suolaa: nämä jätin pois)

  täyte:
75g maustamatonta tuorejuusto
n. 2 rkl hilloa (käytin mulberryhilloa)

  kuorrute:
60g huoneenlämpöistä voita
120g tuorejuustoa
1 tl limoncelloa
5 dl tomusokeria
loraus sitruunamehua

Vaahdota voi, sokeri ja tuorejuusto. Lisää munat yksi kerrallaan välillä vatkaten. Lisää kuivat aineet (sekoita ensin jauhot ja leivinjauhe keskenään). Lisää sitruunan kuori, -mehu ja limoncello. Vatkaa lopuksi joukkoon kerma pienissä erissä. Jaa taikina vuokiin ja paista 200 asteessa n. 15 minuuttia. Anna kuppikakkujen jäähtyä.
Sekoita täytteen aineet ja pursota jäähtyneisiin leivonnaisiin. Viimeistele kuorrutteella. Nauti!
Alkuperäisen ohjeen täytteessä oli hillon sijaan mantelimassaa, mutta koska en siitä hirveästi välitä, korvasin sen hillolla. Mulberryhillo oli itselle uusi tuttavuus, joten päätin kokeilla.

Yllätyin kuinka paljon täytettä sain pursotettua cupcaken sisään.

Kuvat on taas vähän mitä on :/

Näitä kannattaa kokeilla!

Kaalta ja kiinalaista

Mulla on ollut tänään oikein rento aamu. Tai sillä tavalla rento, ettei oo ollut mitään aikataulutettua näin ennen iltavuoroa. Alku viikosta oli molempina päivinä aamulla menoa, mut tänään sain nukkua niin pitkään kun huvitti. Meni melkein puoli kymmeneen.
Käväisin sitten kaupassa ja oon vähän keitellyt ja siivoillut. Nyt kun kaalta saa ihan edullisesti, tein itselleni töihin evääksi kaali-jauheliha paistosta, tai mitä se nyt sit oikein olis. Ruskistin jauhelihaa ja pilkoin kaalta sekaan. Annoin vaan hautua, että kaali pehmenee ja maustoin suolalla. Laitoin vähän aromisuolaakin. Yksinkertaista ja hyvää, ainakin mun mielestä.

Eihän se oikein miltään näytä, mut maistuu mulle.

Kokkailin sitten vielä toistakin ruokaa. Tiedän nimittäin, että saan syödä kaaleni ihan kaikessa rauhassa yksin, siksi se onkin hyvä eväänä. Jonkun meillä asuvan mielestä siinä nimittäin haju ratkaisee, joten ei pysty. Ei haittaa mua.

Mun teki jo viime viikolla mieli tehdä jotain kiinalaistyyppistä. En oo koskaan kokeillu itse tehdä, mut syöny kyl oon. Kuvittelin et netti olis tulvinu niitä reseptejä, mut ei ainakaan suomeksi löytynyt ihan älyttömästi. Voi olla, etten vaan osannu googlailla oikeilla sanoilla. Löysin kuitenkin jotain, mitä sit vähän muutin. Alkuperäinen resepti on täälä. Metsästin tota reseptissä olevaa Hoi sin-kastiketta jo viime viikolla, mutta mun silmiin sitä ei ainakaan osunut meidän "pikku" Prismassa eikä Cittarilla. Kaikenlaisia tamarinditahnoja ja muita löysin, mutten etsimääni. Jonkun Hoi sin & garlic wokkikastikkeen sit löysin. Tyydyin siis siihen. Luulen ettei se oo ihan sama asia, mut lähellä kuitenkin.

 Mun kiinalaiseen tuli:

400g marinoimatonta kanaa

1 punainen paprika

1 kevät sipuli varsineen

2pkt nuudeleita (130g)

 Marinadi:

2rkl soijakastiketta

1tl öljyä

2 valkosipulin kynttä hienonnettuna

1rkl maissijauhoja

 Kastike:

1tl etikkaa

1tl sokeria

2rkl Hoi sin juttua

1/2 chili hienonnettuna

tilkka valkoviiniä

Sekoitin marinadin ainekset ja laitoin kanat sinne maustumaan. Annoin olla noin tunnin. Pilkoin paprikan ja sipulin. Paistoin marinoituneita kanoja öljyssä kuumalla pannulla jonkin aikaa. Otin kanat sivuun ja lisäsin pannulle öljyä, jossa paistoin kasviksia niin että ne pehmenivät. Laitoin kanat takaisin pannuun ja pyörittelin niitä hetken kasvisten kanssa. Keitin nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Lisäsin kana-kasvisseokseen valmiiksi sekoittamani kastikkeen ja nuudelit. Tuli aikas hyvää.

Nyt odottelen vielä pyykkikoneen lopettamista ja sitten saakin lähtee töihin. Maukasta viikon jatkoa :)

Pikku pikku wc:mme kilpailee

Laitoin meidän vessan Styleroomin remonttihaastekilpailuun. Kattelin tos noita muita rempattuja ja totesin, että tuskin täs palkinnoille päästään, mut tulipa kokeiltua. Nyt ottaessani kuvia vessasta oikein tajusin kuinka alaston meidän vessa on. Se peräseinä kaipais ehdottomasti jotain. Jonkinlainen hylly sinne pitäis varmaan vielä saada, mut haluaisin sinne seinälle ehkä vähän jotain väriäkin. Eipä oo tullu arkipäivisin niin kateltua tota vessaa sillä silmällä, kuin nyt kuvia ottaessa. Totuus tylsyydestä paljastui siis mulle.
Selailin tori.fi:tä ihan muissa asioissa ja löysin aika kivan keveän hyllyn sieltä. Tommosen toi meillä asuva mieshenkilö vois vaikka askarrella omin kätösin vessaan.

Toi takapuu vois olla sit suorakin. Kolme hyllyä varmaan riittäis, niis vois olla vaikka

vähän isommat noi välit. Pahoittelen kuvan epätarkkuutta:(

Jään miettimään siis vessaan lisäväriä ja odottamaan äänivyöryä :)

Kasvomaalausta ja mustikkaa

Olin eilen pitkästä aikaa tekemässä kasvomaalauksia. Niitä tekee sen verran harvoin, että sääli aina niitä ensimmäisiä lapsia jotka joutuvat ikään kuin harjoituskappaleiksi. Kyllä se vihainen lintukin alkoi taas sujua, kun muutaman ensin harjoitteli. Robinin logo oli nyt kuumaa kamaa varsinkin tytöillä. Muutama uskaltautui maalauttamaan itsestään jopa pellen. Useimmat halus vaan pienen kuvan poskeen ja arimmat kuvan käteensä. Samalla tapaa se menee oikestaan joka kerta. Oon nyt muutaman kasvomaalauskeikan tämän vuoden aikana tehnyt.
Eilen oli siis ulkoilmatapahtuma ja sää näytti oikein lupaavalta. Ei ollut ihan läkähdyttävän kuuma kunnes suunnilleen tapahtuman puolenvälin aikoihin alkoi jyristä ja pian sen jälkeen saatiin pakata maalit ja pensselit ja juosta sadetta karkuun. Vettä tuli ihan kaatamalla. Tunnin verran varmaan saatiin pidellä sadetta ennen kun päästiin jatkamaan. Se oli semmonen sateinen keikka se. Eihän se oliskaan mikään suomalainen kesätapahtuma jos ei vähän vettä tulis niskaan.

Äitini soitti tossa viikolla, että oli käynyt mustikkametsällä ja kerännyt meillekin kesän satoa. Hain muovipussillisen mustikoita ja laitoin ne pakkaseen. Jääkaappiin jätin pari pakastepussia, kun alkoi pakastin olemaan jo hyvin täytetty. Tänään sitten leipaisin mustikkapiirakan niistä, näin sunnuntain kunniaksi.

Pohja:
kaksi levyä torttutaikinaa

Täyte:
mustikoita oman mielen mukaan(laitoin n. 3dl)
1 pussi vanilijakastikejauhetta
2dl maitoa
1 pkt tuorejuustoa
1 muna

Sulatin taikinalevyt ja kaulitsin ne yhteen niin että peittivät piirakkavuoan. Käytin torttutaikinaa, kun ei huvittanut sekoitella muropohjaa ja sitä sattui olemaan pakkasessa talven jäljiltä. Murotaikinahan on tosi vaikee;) Tein kastikejauheesta ja maidosta "kastikkeen" (tuolla maito määrällä tulee tosi paksu, olis voinu laittaa vähän enemmän maitoa. Kastikepakkauksen ohjeen mukaan tehtynä tulee kuitenkin liian löysää, olen kokeillut). Annoin seoksen hetken seistä ja sekoitin joukkoon tuorejuuston, munan ja mustikat. Levitin täytteen pohjan päälle ja paistoin 220 asteessa noin puoli tuntia.

Pinta otti vähän väriä uunissa. Täyte on kuitenkin aika pehmeä.

Jauhelihapihvit pekonissa

En oo pitkiin aikoihin kirjotellut kokkailuistani. En oo kyllä mitään kummosta aikoihin keitellytkään. Meillä oli jääkaapissa paketti jauhelihaa ja mietin etten ainakaan spagettia ja jauhiskastiketta halua. Meillä on syöty sitä niiiiiiiin usein, että tulee korvista. Pyörähdin kaupassa ja sielä oli tarjouksessa pekonia. Myös puolivalmiit valkkariperunat oli vaan euron, joten nappasin niitäkin siitä ostoskoriin. Paistoin siis perunat uunissa (ne tarvi oikein laittaa uunivuokaan ja paistaa). Kaveriksi tein jauhelihapihvejä pekoniin käärittynä. Laitoin niihin:

400g jauhelihaa
1  sipuli pilkottuna
1 muna
hieman homejuustomurua
mausteita

Muotoilin taikinasta pihvit ja kääräisin pekonin ympärille. Paistoin ensin pannulla vähän pintaa ja sit laitoin noin vartiksi uuniin.

Kuva ei ehkä imartele

Päätinpä pyöräillä

Eilen otin itseäni vähän niskasta kiinni ja päätin uhrautua pyörällä töihin. Menomatka sujui aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Ehkä jopa hieman turhankin lämpimässä. Siinä kahdeksan aikaan illalla katsoin ulos ikkunasta ja totesin taivaan melkoisen synkäksi. Vettä alkoi sataa melko lujaa. Kauaa ei kuitenkaan satanut joten elättelin toiveita, että pääsen kuivin nahoin kotiin illalla. No....

tältä mä taisin sit kuitenkin näyttää kun kotiin pääsin

Työpaikan pihasta kun lähdettiin (mulla oli siis onneksi myös kaveri siinä kastumassa) ei satanut. Pari piskoa tuli. Vajaan kilometrin verran päästiin, kunnes sit alkoi sataa ihan riittämiin. Ei onneksi kaatamalla, mutta sen verran että varmasti kastui. 

Kevyet kesäkengät siinä sai vähän kosteutta. Kesä kuivattaa :)

Pitää mennä kokeilemaan vieläkö kengistä voi vääntää vettä vai olisko jo kuivahtaneet. Ei puuttunut kun shampoo matkasta niin olis saanu hiuksetkin pestyä samalla. Ei pieni kesäsade vaarallista oo. Oon tainnu kertoilla täälä jo aiemmin sadepyöräilyistäni. Tällä kertaa kastui kyllä huomattavasti pahemmin kun viimeksi. 

Tääläkin (niinkuin ympäri Suomea) oli sillon illalla sadellut siis oikein reippaastikin ja ukkosen takia oli menny sähkötkin muutaman kerran. Niin meni meillä töiskin ja sielähän kaikki systeemit kaatuu aina kun niin käy. Tällä kertaa ne saatiin onneksi kuntoon vartissa. Viimeksi meni parisen tuntia. Tänään siis otan varman päälle ja autoilen :)

Lämmintä piisaa

Nyt täytyy sanoa, että melkosen lämmintä jopa meikäläisen makuun. Ei toki saa valittaa, kun se viileäkin kausi meitä melko varmasti taas masentaa. Näillä helteillä ei oo kyllä huvittanu hirveesti puuhastella. Eilen hyökkäsin heti aamusta, tai niin aamusta kun nyt ylipäätään kehtasin näin rivarissa, leikkaamaan nurmikkoa. Sillon ei ihan ollut niin paahtavaa, että pystyi hyvin vielä heilumaan sen leikkurin kanssa.
Kolmatta viikkoa oon jo töissäkin loman jälkeen. Toisaalta mun työpaikassa on nyt se "etu", että meillä on vaan semmonen 6 astetta lämmintä. Pääsee siis vilvoittelemaan. Ei oo huvittanu pyöräilä töihinkään näillä helteillä. Muutenkaan en oo nyt päässy ton liikunnan juonesta kiinni loman jälkeen. Ei siis kertakaikkiaan vaan huvita. Siitä se varmaan lähtis, kun aloittais vaan. Katellaan sitä sit syssymmällä.

Palataan taas kun on paremmin asiaa :)

Kesäkynsiä

Ei mulla hirveesti asiaa taida just olla. Loma on ohi ja arki alkoi tänään...palasin siis töihin. Kaikki hyvä loppuu siis aikanaan, pakko todeta jälleen kerran näin. En oo kauheesti laittanu tänne juttuja kynsistä, joten tässä näin yön hiljaisina hetkinä muutamia kuvia kesän tekeleistä.

Ihan kaikista ei oo tullu kuvia edes otettua. Yritän muistaa kuvailla edes kaikki vähän erilaisemmat kynnet.

Macaron-leivokset, ensimmäiseni

Oltiin siis viikonloppuretkellä toisella puolen Suomea. Hääjuhla oli oikein mukava ja rento. Istumalihakseni olivat matkasta ajoittain hieman toista mieltä, mutta kärsikööt ;) Maisemat oli sielä suuntaa hiukan erilaiset kuin täälä meillä päin. Täälä on niin tasaisen tylsää peltoa joka suunnassa.

Meidän mökkirannan maisemat oli aika kivat. Kuva ei taida tosin olla 

ihan edukseen.

Nämä istumapaikkamerkit oli aivan ihanat. Kukahan on mahtanut 

juoda noi kymmenet kuohuviinit :)

Jospa sinne suuntaan lähtis joskus ajelemaan oikein ajan kanssa. Sillä suuntaa olis sukulaisilla mökkikin, eipä vaan oo tullu lähdettyä kahveille. Nyt täytyy tosissaan laittaa harkintaan.

Tänään koitin sitten tehdä elämäni ekat macaronsit. Ei niistä ihan tullu mallikelpoisia, mutta niiden vaikean maineen huomioiden ihan OK. Petrattavaa jäi tosin paljon. Reseptinä käytin...

100g valkuaista (n. 3 kpl)

110g mantelijauhetta

200g tomusokeria

25g hienoa sokeria

Tein ohjeesta 2/3 koska mulla oli vain 80g pussi noita jauhoja. En käyttänyt elintarvikeväriä, vaan laitoin vaaleanpunaista tomusokeria. 

Mun ohjeessa käskettiin vatkata valkuaiset ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi, kun jossain ohjeessa taas näyttää lukevan kovaksi vaahdoksi. Vaahdon sekaan valmiiksi keskenään sekoitetut jauhot ja tomusokeri (sekä mahdollisesti käytettävä elintarvikeväri). Sekoitetaan varovasti nuolialla pienissä erissä. Jauhot ja tomusokeri kannattaa myös siivilöidä. Kälkeenpäin luin toisista ohjeista, että jauhot kannattaa vielä tehosekoittimella hienontaa, koska niissä saattaa olla kokkareita. Sitä en siis tehnyt. 

Valmis taikina pursotin pussiin ja pursottamaan noin kahden euron kolikon kokoisia pyörylöitä.

Tässä taikina pursotettuna leivinpaperille. Nyt "lanttien" kannattaa antaa

levätä min. 40minuuttia, jotta ne "nahoittuvat" pinnasta. Näin pinnasta pitäisi tulla

uunissa rapea.

Paista 150 asteisessa uunissa 10- 14 minuuttia uunista riippuen.

Kuten näkyy, aina ei onnista. Eka satsi oli liian kauan uunissa ja ne 

paistuivat liian koviksi. Ensimmäisten pinta myöskin halkeili. Johtuu ilmeisesti liian löysästä 

taikinasta ja liian vähästä "nahoittumisesta".

Toinen erä onnistui paremmin ja niistä sai muutaman kuvattavankin yksilön. 

Pitsinen jalka jäi aikas matalaksi. Ehkä se ens kerralla onnistuu. Väliin

laitoin valkosuklaa-tuorejuusto tahnaa.

Tulipa kokeiltua. Tekniikkaa pitää vähän hioa.