Itse tehdyt tortillat

Mun teki ihan hirveesti eilen töis mieli tortilloja, joten pakkohan niitä oli sit vääntää. Päätin kokeilla paistaa ne lättysetkin ihan itse, eikä aina vaan niitä kaupan läpysköitä mikron kautta. Totesin saman, minkä luin monestakin ohjeesta, ettei niiden valmistaminen ensimmäisellä kerralla välttämättä suju kuin tanssi. Varsinkaan jos taikinaan käyttää pelkkä maissijauhoa. Ei siis yli siitä mistä aita on matalin ja käytin vain maissijauhoja. Taikinan kaulitsemista ei tarvinnut edes harkita, kun se jäi heti kaulimeen kiinni. Muotoilin tortillat leivinpaperille käsin painellen. Ensimmäinen paistoyritys....

Ei tarvinnu paljo täytteitä tohon kääriä.

Toisella kertaa meni jo paljon paremmin.

Lopulta sain jo täytteetkin väliin.

Nää on kyllä syötävä heti tuoreina, koska muuten ne kovettuu. Maku oli ihan hyvä. Taikinassa oli siis maissijauhoa, suolaa, vettä ja tilkka öljyä. Öljykään ei ilmeisesti siihen kuuluis, eikä se ainakaan yhtään auttanut mua leipomaan, joten senkin jätän pois jos uudestaan näitä vielä kokeilen. 

Tomaattikastikkeen (tai salsan) tein myöskin itse. Kuullotin valkosipulia, sipulia, tuoretta chiliä ja tomaatteja kattilassa. Maustoin suolalla ja paprikajauheella. Ei siis tullut näihin tortilloihin hirveesti lisäaineita, kun teki soositkin itse. Tortillat kyllä maistuu aina.

Viikonlopun syötäviä kokeiluja

Ollaan monesti puhuttu, että pitäis kokeilla valmistaa kalaa suolakuoressa. Tutkin aihetta netistä ja kun se nyt ei niin kauhean hankalalta kuulostanut niin päätin sit koittaa. Ihan en saanut sitä kypsää kalaa kaavittua lautaselle niin ettei suolakiteitä olis tullut mukana. Eipä se niin vakavaa ole kun kaksistaan syödään, mut vähän ne suolat sieltä tietty hyökkäs läpi. Muuten kalasta tuli oikein hyvää. kokeilen ehdottomasti joskus toistekin.

Sielä meidän siika lepää suolakuoren alla uuniin vasta menossa.

Tältä se näytti uunin jälkeen. Siika oli aika pieni, mutta saan siitä vielä tänään

evästä itselleni.

Toinen mitä mun oli viikonloppuna ihan pakko koittaa (kun en kerran viikonloppuna niuhota itselleni) oli mun uus irtopohja piirakkavuoka. Ostin tommosen suorakaiteen muotoisen piirakkavuoan ja pakkohan se oli koeajaa heti.

Muutin vähän Key Lime pien ohjetta ja laitoin paseerattua vadelmaa limen tilalle. Ihan vähän puristin limen mehua sekaan, mutta tuli niin vähän ettei sitä huomannut. Pohjan tein suklaatäytekekseistä, johon käytin suklaavoita (Venäjän vientiin tarkoitettua, en oo ainakaan sitä koskaan kaupassa huomannut voihyllyssä). Suuren osan piirakasta vein mukanani, kun mentiin lauantaina iltakahville kyläilemään. En siis syönyt kaikkea itse.

Piirakan massa oli ihanan tasainen kun vadelmien kivet

oli siivilöity pois. Marmoroinnin tein samalla massalla ilman 

vadelmaa.

Ai niin ja vielä...kilo oli muuten lähtenyt sitten viime puntaroinnin. Ihan ok.

Hyvää viikon alkua!

Mitäs mulle kuuluu..

Lyhykäisyydessään aloitin laihiksen, se jotenkin sujui, sit se jotenkin lopahti (yllätys), sitten olin kipeenä ja aloin taas laihduttaa. Nyt on siis menny pari viikkoo ihan hyvin sitä lajia. Viime viikolla en käyny puntarissa ollenkaan, mutta huomenna ajattelin koittaa. Toivottavasti jotain on tapahtunu painon suhteen. Tällä viikolla on ollu aika pitkiä päiviä kahden työn kans, joten hirveesti en oo kerenny keskittyä syvemmin laihikseen tai oikein mihinkään muuhunkaan. Ei oo ollu oikein energiaakaan. Siihen oon tyytyväinen, etten oo kuitenkaan hakenu lisäenergiaa ruuasta, niinkun monesti oon tehny. Huomenna sen näkee onko napostelun vähentäminen kannattanu. Viikonloppuna en kuitenkaan oo itselleni natsi ruuan suhteen :)
Hyvää viikonloppua!

On ne kissat vaan fiksuja

Ainakin tuo äitini kissa osoitti taas jonkinlaista älykkyyttä. Täs on nyt vähän pissa ja kakka juttua, mut kerron kuitenkin :) Menin tänään ruokkimaan äitini kissaa. He asuvat siis kerrostalossa ja kun menin sisälle niin ajattelin ensin keräillä postit siitä ovensuusta. Nostin päivän lehtä lattialta niin kas vain, lehden välistä putoili jotain epämääräisiä kakkareita. Aivan...kissan sitä itseään. Katoin sitten, että vessan ovi näytti olevan kiinni. Keräilin siinä jätökset ja ruokin karvaisen ystävämme. Koitin katsoa, ettei mitään kosteita lammikoita ole missään. Enkä niitä nähnytkään. Olin jo lähdössä pois, kun aloin ihmetellä miksi eteisessä olleista kengistä toinen on ihan eri sävyinen kuin toinen. Otin kengän käteen ja totesin sen märäksi.
Musta kissa oli tehnyt fiksusti tehdessään tarpeensa muualle kuin paljaalle parketille. Jäi kuitenkin se päivän lehti sit lukematta. Mietinpä vaan, miten jätökset oli sielä lehden välissä eikä päällä. Taito sekin :)
Hätä ei siis lue lakia!

Hän on joskus kovin väsynyt

Kokonainen kananen

Paistoin uunissa kokonaisen kanan. Tai onko sen nyt sit broileri. Lintu oli pintamaustettu, mut laitoin sen sisään vielä valkosipulia ja limelohkoja. Annoin linnun olla uunissa melkein puolitoista tuntia. Paisto-ohje oli 180 asteisessa uunissa 60 minuuttia, mutta annoin kuitenkin olla vähän kauemmin.
Huomasin sit ettei meillä ole riisiä eikä oikein makaroniakaan. Spagettia olis vähän ollu, mutta se ei nyt sopinu tarkoitukseeni. Löysin sit kaapista jonkin aikaa sitten ostamani Pirkka välimerenrisottoainekset. Siinä oli riisiä ja kuivattuja kasviksia. Tulipa nyt kokeiltua sit sitäkin, kun ei oikein muuta kaapista löytynyt. Risotto ei ollut erityisesti mieleeni, mutta kyllä se nyt meni kun en kauppaan jaksanut lähtee. Risotto oli ehkä jotenkin toisaalta makea, toisaalta hieman kitkerä. Kana sen sijaan oli hyvin kypsynyt ja maukas. Otin koivesta kiinni niin luu jäi vain käteen. Hyvin kypsynyt siis. Eikä kuitenkaan kuiva. Lopusta kanasta saa vaikka salaatin huomenna tai keiton.

Nahasta tuli hyvän rapea ja siitä jo joku kerkes maistaakin ennen kuvaa :)

Annoksesta sai ihan kauniin.

Kipiänä

On jotenkin taas nämä päivitykset vähän jääny. Nyt on hyvää aikaa kirjotella, kun oon kipeenä kotona. Iski jonkun lenssun päällensä ja päätin etten ala töissä kärvistelemään. Ei siitä ennenkään oo meillä palkittu, että on kipeenä töissä. Sain eilen heti kaikki kolme päivää saikkua, mikä on meillä ollu harvinaista. Yleensä on työterkkari luvannu vaan kaks päivää. Se onkin ihan typerää, kun ne saa kerran kolme päivää kirjottaa.

Kun ei mitään erikoista nyt huvita kokkaillakaan niin heitin äsken kokonaisen kanan uuniin. Ostin sen tossa alkuviikolla ja nyt se on oikein helppo ruoka tehdä. Ei tarvi paljon ponnistella aterian kanssa. Vaikka eipä sitä kauheesti tuu kyllä normaalistikaan arkena siihen keittämiseen panostettua. Yleensä tekee vaan äkkiä jotain. Kanan pakannut firma oli sen ystävällisesti pintamaustanut, mutta heitin sen sisälle vielä muutaman valkosipulinkynnen ja limelohkoja. Katotaan minkälaista siitä nyt sit tulee.